Väistöasunto, sopimuksen tekeminen
IV Väistöasunto, sopimuksen tekeminen: vuokraus tekee
Esimerkiksi vesivahingon sattuessa (vika putkissa, vesieristeessä tms. talotekniikassa) vuokralaiselle voidaan antaa sijaisasunto oman asunnon remontoinnin ajaksi, mikäli paikkakunnan vapaiden asuntojen tilanne sen sallii. Vuokrausneuvottelijan kanssa sovitaan, mikä asunto voidaan väistöasunnoksi antaa. Mikäli vuokralainen on itse aiheuttanut vahingon omaa huolimattomuuttaan (esim. suihkuun nukahtaja), sijaisasuntoa ei järjestetä.
- Vuokrausneuvottelija tekee väistöasuntoon vuokrasopimuksen, 0-vuokralla ja vuokralainen maksaa koko remontin ajan vuokraa normaalisti omasta asunnostaan. (Ohjeliite 4 s.28)
- Väistöasunnon vuokrasopimuksesta ei peritä vakuutta, eikä vuokralaisen tarvitse tehdä väistöasuntoon omaa sähkösopimusta.
- Isännöitsijä lukee vesimittarien lukemat molemmista asunnoista vuokralaisen siirtyessä väistöasuntoon ja väistöasumisen päättyessä.
- Väistöasunnon sopimuksen taakse tampuuriin kirjataan syy miksi sopimuksella ei ole vuokranmaksutavoitteita.
- Sopimukselle kirjataan (tulostukseen), että kyseessä väistöasuntosopimus.
- Sopimukseen kirjataan myös muut poikkeavat ehdot.
- Väistöasuntosopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.
- Vuokrausneuvottelija päättää sopimuksen kun vuokralainen palaa omaan asuntoonsa (isännöitsijä ilmoittaa tästä vuokraukseen). Sopimuksen päättämiseen ei tarvita vuokralaiselta irtisanomisilmoitusta.
- Vuokralainen voi muuttaa väistöasuntoon kokoaikaisesti oman asuntonsa remontoimisen ajaksi tai käyttää asunnosta pelkästään esim. kylpyhuonetta.
- Jos väistöasunto on huomattavasti pienempi tai huonommassa kunnossa kuin vuokralaisen oma asunto, voivat isännöitsijä, vuokralainen ja kiinteistöpäällikkö katsoa remontin valmistumisen jälkeen onko vuokralainen oikeutettu saamaan remontin aikaisesta vuokranmaksusta hyvitystä.
Mikäli väistöasunto vastaa oman asunnon kokoa ja kuntoa, ei vuokralainen ole oikeutettu hyvityksiin.